perjantai, 18. toukokuuta 2012

Liekki polttaa syvällä ranteessani.
Sytkäristä loppuu kaasu ja jäljelle jää vain tuhkaa
ja ruma palovamma.

Eikä kukaan huomaa kuinka muhun sattuu.



Kyynelet ovat jo kuivuneet.
Muistoina niistä vain tummat juovat kasvoilla.
Havunneulasen vihreät silmät sulkeutuu
Kaadun maahan.


Voinko vaatii ymmärrystä asioihin, joista en ole koskaan pystynyt puhumaan?
Kuinka voisin palata takaisin onnellisiin aikoihin`?
Ai niin, eihän mun elämässä koskaan ole ollutkaan
 niitä onnellisia hetkiä.



Anteeks, älkää enää jaksako välittää.

sunnuntai, 13. toukokuuta 2012

Fuck this world

Viiltäkää mun kurkku auki,  vetäkää raastinraudalla niskasta palasia ja heittäkää
Helvetin liekkeihin, mutta pyydän älkää kohdelko mua näin.
Liikaa te ootte mua satuttanut, puukolla selkäni verille hakannut.
Haluan vapaaksi tästä ainasesta paskasta.

torstai, 5. huhtikuuta 2012

Empty eyes

Ilmeettömänä tuijotan kaukaisuuteen.
 Tummaksi meikatut silmät lasittuneina katsovat horisonttiin 
näkemättä mitään.
Ajatukset eksyneinä harhailee
 En jaksa enää uskoa, että unelmat kantavat läpi mustan usvan.
Läpi usvan, jossa olen hapuillut jo liian monta vuotta, löytämättä valoa


perjantai, 30. maaliskuuta 2012

Black and white

Lukittujen ovien takana maailma niin erilainen.
Valkoiset seinät tuttuakin tutummaksi käyneet jo on.
Valkoisessa huoneessa pieni tyttö vuodattaa mustia kyyneleitään.
Mustaa ja valkoista.
Muuta sisältöä ei elämässäni enää taida ollakkaan.

Elämää pyörii vain samojen asioiden ympärillä.
Hoitajat, ateriasuunnitelma, kyyneleet, oksennukset.
Niin monta kertaa miettinyt mie olen sitä miten tähän tilanteeseen olen päätynyt.
Vuoristorata kulkee eteenpäin, verta valuen yritän pysyä sen kyydissä.


torstai, 8. maaliskuuta 2012

Try to smile

Yritän seisoa selkä suorana, olla rohkea, hymyillä
Vaikka sisimmissäni olen vieläkin se pieni lapsi
Ehkä miun pitäisi vain olla oma itseni,
hajottaa ne muurit ympäriltäni
En vain taida vieläkään olla valmis siihen,
olenkohan ikinä.?


Mie varmaan pelkään liikaa sitä mitä
tapahtuu jos kulissit sortuvat.
Jos kaikki viimeisetkin tärkeät ihmiset katoavat ympäriltäni.


Muutama ihmistä kyllä tietää oikeat tunteeni.
Se auttaa heitä ymmärtämään minua paremmin.
Olen luottanut ihmisiin liikaa, ja sen vuoksi olen taas entistälviä tunteideni k
masentuneempi.

Olen väsyneenpi kuin koskaan
Läheiseni luulevat asioiden olevan paremmin,
enkä halua pettää heitä
Mutta en mie voi elää näinkään.
Valehtelen itsellenikin kaiken olevan hyvin,
vaikka sisimissäin tiedän sen, että ei se niinkään ole


Mie en taida selvitä enää itseni kanssa.

perjantai, 2. maaliskuuta 2012

Here again

Joo mie päätin sit jatkaa tätä blogia, koska en mitenkään saanut aikaiseksi tehdä sitä uutta blogia.
En mie jaksa taas alottaa kaikkea tavallaan alusta.

Nyt kun en oo kirjottanu pitkään aikaan on tullu lisää vaikeita asioita,
mutta ehkä osa niistä on vain miun parhaakseni.

Tää on miulle jotenki tosi vaikeeta nyt...

Se on nyt vihdoinkin varmaa, äiti muuttaa pois.
En oikein tiedä mitä ajatella, ehkä se on näin helpompaa
Mutta.., emmä tiiä. 
Kuitenkaan se ei saa tekemättömäksi niitä tekoja, joita se on tehnyt.
Ja toisaalta.. anteeksi, en osaa kirjoittaa näitä tunteitani.

 Mua on loukattu niin paljon, etten mie enää
tiedä, että miten mie voin vain pyyhkiä kaiken sen paskan pois.
Ja mie luulen et teen ne samat virheet vieläkin uudelleen.
Kaikki tämä tuska seuraa minnuu hautaan asti.
Ja mie oikeasti luotin miun ystäviin, ja sit nekin paljastu täysiksi kusipäisiksi pettureiksi..
Ja silti mie pidän niitä vielä ystävinäni.
Enkö mä osaa irrottautua vanhasta?

sunnuntai, 5. helmikuuta 2012

Thanks for all

Elämä vie mua toisaalle,
mun voimat on niin vähissä, etten enää
jaksa kirjoittaa tänne.
Ja lukijamääräni vain pienenee.
¨Mutta aion kuitenkin aloittaa uuden blogin, joten kaikki
jotka haluavat uuden osoitteen niin pistäkää vain kommenttia.

Aina kaikki ei mee suunnitelmien mukaan,
ja tää on esimerkki sellasesta.

Kiitän ja kumarran ja pitäkää huoli itsestänne

- Minss-

-